Kerroin eilen ystävästäni, joka kävi kommentoimassa blogissani...

Meistä tuli tietysti heti myös Facebook kavereita...

Hänen kavereistaa puolestaan löytyi myös toinen lapsuudenystäväni, joka asui samassa talossa kuin minä ja joka oli minulle silloin kuin isosisko... emme myöskään ole tavanneet kai 30-vuoteen...

Uskomatonta!

ja vielä uskomattomampaa oli se, että Naamakirjaa aikani selattuani löysin vielä ystäväni, joka oli parhaita kavereitani ekalla ja tokalla luokalla...Mekin olemme tavanneet viimeksi ehkä 1973?

Ihanaa löytää ystäviä noin pitkän ajan takaa...

Tästä tuli oikea Kadonneitten jäljillä, joka on ehdoton suosikki ohjelmani, siis Suomalainen versio...

Kiitos Päivi, että kävit blogissani kommentoimassa:)